Lyhyt historiallinen tieto

Virallisesti Yleisen kirjaston avaamisaikana pidetään v.1833, mutta ensimmäinen yhteiskunnallinen kirjasto ilmestyi Peroskoissa vielä 19. vuosisadan alussa. Siitä on vähän tietoja. Kirjasto oli pieni - vain kolme kirjakaappia. Se oli olemassa lähes 20 vuotta ja sitten jäljettömästi katosi.

Petroskoin yhteiskunnallisen kirjaston uusi vaihe liittyy Pavel Rybnikovin nimeen.Rybnikov tuli Petroskoihin v.1859.Hän oli nuori, kaunis, sivistynyt ihminen, Moskovan yliopiston entinen opiskelija. Kuten monet ylioppilaat, hän kuului demokraattisen nuorison joukkoon, jolle kansan kohtalo ei ollut samantekevää.

Ylioppilaat pukeutuivat talonpoikaisvaattesiin, tutkivat kansan elämäntapaa ja keräilivät kansanrunoutta. He olivat poliittisen silmälläpidon alaisina. Eräällä keräilymatkalla Rybnikovia vangittiin ja karkoitettiin Karjalaan. 

Karjalassa Aunuksen läänissa Rybnikov eli 6 vuotta ja oli töissä Aunuksen kansalaiskuvernöörin kansliassa. Kaikesta huolimatta hän jatkoi kansanrunouden tutkimustyötä. Rybnikovin löytöjä olivat Äänisniemen bylinat. Suurena panoksena Venäjän kulttuuriin oli kirja "Rybnikovin kerämät laulut". Rybnikov oli kirjastomme perustaja ja ensimmäinen kirjastonhoitaja. Hän tilasi kirjastoon suurten venäläisten kirjailijoiden teoksia, "Otechestvennyje zapiski", "Sovremennik", "Russki vestnik", "Biblioteka dlja chtenija" ym., kokonaisuudessaan kymmenen julkaisua. Myös 15 venäläistä ja ulkomaista lehteä. Yleisen kirjaston juhlalliset avajaiset pidettiin 2. tammikuuta v.1860.

Samoin kuin ensimmäinen kirjasto, tämä tuli toimeen asiakkaiden varoilla ja yksityishenkilöiden lahjoilla. Vuonna 1865 kirjastossa kävi 105 asiakasta ja kokoelmaan kuului 887 nidosta. Mutta Rybnikovin lähdön jälkeen Petroskoista kirjasto suljettiin. V.1870 Petroskoissa vieraili Suuri ruhtinas Aleksei Alexandrovich. Siihen aikaan avattiin taas kirjasto Petroskoissa. Ruhtinas lahjoitti kirjastolle 300 ruplaa. Oli löydetty tilat, kerätty kirjallisuus ja määrätty kirjastonhoitaja, jonka kuukausipalkka oli 8 ruplaa. Siitä lähtien  kirjastoa nimitettiin Aleksejevin kirjastoksi. On säilynyt Petroskoin yleisen Aleksejevin kirjaston kirjaluettelo vuodesta 1872.

Kirjaston kokoelma oli 1047 eri alojen kirjaa. Vuotta myöhemmin kirjaston tilanne taas huonontui ja varat vähitellen supistuivat. Kirjasto muutti tiloja kuusi kertaa ja v.1895 sitä kohtasi täydellinen lamaannus.
Vuoteen 1918 asti kirjaston toiminnasta ei ole mitään tietoa. Vuodesta 1918 lähtien kirjasto taas alkoi toimintansa. Sen kirjavarat oli jo 40 tuhatta nidosta ja kirjastossa kävi 40 vakituista ja 300 väliaikasta asiakasta. Vuonna 1922 se oli jo Karjalan aluekirjasto ja vuonna 1925 - Karjalan yleinen kirjasto. Asiakkaiden määrä suurentui huomattavasti (16946) ja kokoelma oli jo 134741 nidosta.

Kirjasto kärsi II Maailman sodan aikana. Osa kokoelmasta hävitettiin miehityksen aikana ja osa vietiin Suomeen. Vasta v.1947 kirjasto taas avattiin. Siihen aikaan se sijaitsi Kirovin kadulla Kuvataiteiden museon rakennuksessa.

V.1959 kirjasto muutti uuteen rakennukseen joka on rakennettu K.J.Gutinin suunnitelman mukaan. Sen hyötypinta-ala on 5500m.

V.1992 kirjasto sai Karjalan tasavallan Kansallisen kirjaston aseman.
Osoite on: Pushkinskajakatu, 5.

Se sijaitsee kaupungin luonnonihanassa historiallisessa kulttuuriosassa. Viereen on pystytetty v.1966 Pushkinin patsas (kuvanveistäjä G.A.Shulz). Joka vuosi Pushkinin syntymäpaivänä taalla vietetaan Pushkinin juhlat.